TONI FRISSELL|8 MIN LUKUAIKA

Kuka oli Toni Frissell

Frida Kahlo agaaven vieressä Voguen kuvauksissa vuonna 1937 ja iltapukuinen nainen kellumassa Floridan lähteessä. Jokaisen valokuvan taustalla on tarina siitä, missä se otettiin ja keitä siinä on.

KIRJOITTAJA Moryarty

JAA
Vedenalainen kesäkuva
Toni Frissell, tekijänoikeuksista vapaa, lähde: Wikimedia Commons

Antoinette Frissell syntyi Manhattanilla 10. maaliskuuta 1907, ja maailma oppi tuntemaan hänet nimellä Toni Frissell; hän kuoli vuonna 1988. Hän kuvasi muotia, otti seurapiirimuotokuvia ja teki kuvareportaaseja toisesta maailmansodasta. Hänen uransa ulottui vuodesta 1930 vuoteen 1968. Vuosina 1941–1945 hän työskenteli Euroopassa. Hän kuvasi myös New Yorkissa.

Kaksi muotokuvaa Frida Kahlosta agaaven vieressä syntyi vuonna 1937, kun Frissell matkusti Meksikoon Voguen toimeksiannosta. Kuva Montego Bayssa veneen laidalla istuvasta mallista ja kuva Floridan lähteessä kelluvasta naisesta tehtiin alun perin lehtiä varten. Bermudalla otettu muotokuva nuoresta markiisista ja tulevasta herttuattaresta edustaa saman maailman seurapiirikuvausta.

Miksi Vogue kuvasi Frida Kahlon istumassa agaaven vieressä

Voguen vuonna 1937 julkaistu ”Meksikon rouvat” -artikkeli kuvasi maan eliitin seurapiirielämää. Alice-Leone Moats kirjoitti jutun ja haastatteli sitä varten muiden muassa Frida Kahloa. Vogue oli kiinnittänyt huomiota Kahlon omaleimaiseen ulkonäköön ja epätavallisiin vaatevalintoihin. Jutun yhteydessä syntyi muotokuva Frida Kahlosta istumassa agaaven vieressä.

Frida Kahlo istumassa agaaven vieressä

Juttu ilmestyi Voguen Yhdysvaltain painoksessa lokakuussa 1937. Yhdysvaltain kongressin kirjaston luettelossa Kahlon kuvatekstinä on ”Senora Diego Rivera”: hänet esitellään seinämaalauksistaan tunnetun miehensä vaimona eikä omalla nimellään. Kahlon levollinen asento on kuvassa vastakohtana agaaven teräville, arkkitehtonisille linjoille. Tausta on niin pelkistetty, että katse pysyy mallissa ja kasvissa. Mustavalkoisessa vedoksessa on laaja hopeanharmaa sävyasteikko, ja se antaa iholle, kankaalle ja lehdille hillittyä syvyyttä.

Frissell otti kuvauksissa useita valokuvia saman agaaven vieressä. Niissä Kahlo istuu, seisoo ja pitää kiinni yhdestä kasvin lehdestä. Istuvan Kahlon muotokuva on säilynyt alkuperäisenä nitraattinegatiivina Frissellin valokuvakokoelmassa Yhdysvaltain kongressin kirjastossa Washingtonissa.

Voguen ulkokuvaukset: Frida Kahlo seisoo agaaven vieressä

Frida Kahlo seisomassa agaaven vieressä

Frissell työskenteli Voguen vakituisena kuvaajana, kun hän otti muotokuvan Frida Kahlosta seisomassa saman agaaven vieressä vuoden 1937 ”Meksikon rouvat” -juttua varten. Perinteinen studiokuvaus ei miellyttänyt häntä, joten hän vei muotikuvauksen ulos. Hänen kuvissaan oli lähes elokuvallinen tyyli. Hän oli tullut tunnetuksi eloisista, ulkona otetuista seurapiirinaisten kuvista. Seisovan Kahlon muotokuva oli lehdelle tehty työ, ei yksityinen kuvaus.

Vogue esitteli Kahlon Diego Riveran vaimona.

Seisovan Kahlon muotokuva on säilynyt mustavalkoisena filminegatiivina Frissellin kokoelmassa Yhdysvaltain kongressin kirjastossa Washingtonissa. Frissellin kuva Voguen jutusta nähtiin myöhemmin näyttelyssä ”Frida Kahlo: Ulkonäkö voi pettää”. Fine Arts Museums of San Francisco julkaisi näyttelyn oppaan.

Malli veneen laidalla Jamaikan muotikuvauksissa

Malli veneen laidalla

Vuonna 1946 Frissell kuvasi muotia Jamaikan Montego Bayssa. Kuvauksissa syntyi muun muassa valokuva soutuveneen laidalla istuvasta mallista. Hänen takanaan mies soutaa.

Hyvin samankaltainen kuva samoista kuvauksista julkaistiin Harper's Bazaarissa marraskuussa 1946. Se osoittaa, miten näitä miljöökuvia käytettiin lehden muotisivuilla. Itse valokuva on Yhdysvaltain kongressin kirjaston Toni Frissell -kokoelmassa nitraattinegatiivina, ja arkiston vedoksen päiväys on marraskuu 1946. Vuosia myöhemmin Michael Gross, joka oli kirjoittanut kirjan muotivalokuvaajista, valitsi tämän kuvan mukaan Timen juttuun. Jutussa sanottiin, että Frissell muutti muotikuvausta mutta ei saanut ansaitsemaansa tunnustusta.

Weeki Wacheen lähde Harper's Bazaarista uraa kokoavaan kirjaan

Vuonna 1947 Floridan Weeki Wachee Springs avattiin ensimmäistä kertaa yleisölle. Samana vuonna Frissell kuvasi Kay Jonesia, joka kellui veden alla pitkässä iltapuvussa. Tuloksena oli ”Weeki Wacheen lähde, Florida”, muotikuva, jonka Frissell otti luonnonlähteessä studion sijaan.

Weeki Wacheen lähde

Vedenalainen muotikuvaus oli osa Frissellin työtä: lokakuussa 1939 Vogue julkaisi hänen vedenalaisen kuvansa mallista Floridan Marinelandin delfiinialtaassa. Weeki Wacheen kuvauksissa hän jatkoi jo tutuksi tullutta vedenalaista muotikuvausta. Kuva ilmestyi Harper's Bazaarissa joulukuussa 1947 muotikuvana. Myöhemmin myös Sports Illustrated julkaisi kuvan. Vuonna 1994 kuva valittiin frontispiisiksi kirjaan ”Valokuvia, 1933-1967”, joka kokoaa hänen uransa valokuvia. Doubleday julkaisi kirjan hänen kuolemansa jälkeen. Alkuperäinen filminegatiivi on Toni Frissellin valokuvakokoelmassa Yhdysvaltain kongressin kirjaston vedosten ja valokuvien osastolla Washingtonissa.

Keitä ”Tavistockin markiisi” -kuvassa esiintyvät nuoret olivat?

Bermudalla otettu valokuva Tavistockin markiisista Henry Robin Ian Russellista ja Henrietta Tiarksista esittää kahta nuorta, joista myöhemmin tuli Bedfordin herttua ja herttuatar. Russell oli Bedfordin 13. herttuan perillinen, eikä hän ollut muotokuvan aikaan vielä perinyt arvonimeä. Yhdysvaltain kongressin kirjasto ajoittaa negatiivin lokakuuhun 1958. Kuvan vaikuttava mustavalkoisuus rakentuu tasapainoiselle sävyasteikolle: syville mustille, kirkkaille valkoisille ja hienovaraisille harmaille. Levolliset hahmot erottuvat pehmeästä, valoisasta taustasta. Valon ja varjon leikki korostaa hahmojen välistä läheisyyttä.

Tavistockin markiisi

Henrietta Tiarks valittiin Britannian vuoden debytantiksi vuonna 1957, joten hän oli jo hyvin tunnettu ennen kuin avioliitto toi hänelle aatelisarvon. Pari ilmoitti kihlauksestaan Tiarksin vanhempien kotona Lontoon Hyde Park Gardensissa, kun molemmat olivat 20-vuotiaita. He menivät naimisiin 20. kesäkuuta 1961 Lontoon St Clement Danes -kirkossa, kun molemmat olivat 21-vuotiaita. Russellista tuli Bedfordin 14. herttua lokakuussa 2002, ja hän kuoli kesäkuussa 2003. Henrietta asui vuosia Woburn Abbeyssa Tavistockin markiisittarena, ja myöhemmin hänestä tuli Bedfordin herttuatar.

Frissell ei viihtynyt studiossa vaan kuvasi mieluummin ulkona. Jos jokin näistä valokuvista on jäänyt mieleesi, valitse se yhtä lailla taustatarinan kuin kuvan ulkoasun vuoksi.

Tiesitkö?

  • Frissellin syntymänimi oli Antoinette Frissell. Myöhemmin hän käytti nimeä Antoinette Frissell Bacon.
  • Hän kuoli 17. huhtikuuta 1988.
  • Frida Kahlo ei koskaan ollut Yhdysvaltain Voguen kannessa. Hän esiintyi ensimmäisen kerran Voguen kannessa marraskuussa 2012, Vogue Mexicossa.
  • Marraskuussa 1938 Vogue palasi Riverojen perheen pariin toisessa jutussa, jonka nimi oli ”Toisen Riveran nousu”.
  • Montego Bayn venekuvan alkuperäisestä mustavalkonegatiivista tehtiin väridiapositiivi eli positiivikuva läpinäkyvälle filmille.

Kysymyksiä Frissellistä ja hänen valokuvistaan

Mistä Frissell tunnetaan parhaiten? Hänet muistetaan ennen kaikkea siitä, että hän vei muotikuvauksen studiosta ulkoilmaan, sekä seurapiirinaisten valokuvistaan. Hän työskenteli myös sotavalokuvaajana toisessa maailmansodassa.

Mistä löydän nämä valokuvat julisteina? Julisteiden koot ovat A4, A3, A2 ja A1. Valmistus kestää 24–48 tuntia, ja toimitus kaikkialle Eurooppaan kestää 2–4 päivää. Näet kuvat Valokuvaus-kokoelmassa.

Oliko Toni Frissell vain muotikuvaaja? Ei. Hän aloitti kuvaamalla muotia ja seurapiirejä, mutta toisen maailmansodan aikana hän kuvasi sotaa ja siihen liittyvää työtä. Ura kesti lähes neljä vuosikymmentä.

Miksi Vogue kuvasi Frida Kahloa? Lehden huomion herättivät hänen omaleimainen ulkonäkönsä ja epätavallinen pukeutumisensa. Lehti otti hänet mukaan vuonna 1937 julkaistuun juttuun Meksikon eliitin seurapiirielämästä.

Miten nämä julisteet valmistetaan? Restauroimme jokaisen kuvan käsin muuttamatta sen alkuperäistä ulkoasua tai värejä. Sen jälkeen painamme ne Barcelonan työpajassamme museolaatuiselle mattapintaiselle taidepaperille, jonka neliöpaino on 230 g/m². Käytämme arkistokelpoisia pigmenttimusteita.


Kirjoittajasta

Me Moryartylla etsimme päivittäin valokuvia ja julisteita arkistoista, kirjastoista ja museoista. Restauroimme ne käsin ja painamme Barcelonan työpajassamme. Käytämme museolaatuista mattapintaista taidepaperia ja arkistokelpoisia musteita. Pidämme hintamme kohtuullisina, sillä mielestämme hyvien kuvien ei pitäisi olla vain suurituloisten etuoikeus. Vuonna 2015 perustettu Moryarty on eurooppalainen yritys, jonka valikoimassa on yli 2 000 vintagejulistetta. Pidämme Frissellin ulkokuvista ja toivomme, että nämä tarinat auttavat sinua näkemään ne samalla tavalla kuin me.

Lähteet

Takaisin blogiin