9. valtakunnallinen kansantanssi- ja kansanlaulufestivaali Juliste

Taiteilija

Tuntemattoman taiteilijan vuonna 1934 suunnittelema japanilainen festivaalijuliste tallentaa yhdeksännen valtakunnallisen kansantanssi- ja kansanlaulufestivaalin. Tekijää ei tunneta, joten julisteen historia avautuu ennen kaikkea itse tapahtuman kautta. Nimi kertoo eri alueiden esitysperinteitä koonneesta valtakunnallisesta tapahtumasta, jossa kansantanssi ja kansanlaulu kuuluivat viralliseen ohjelmaan. Japaninkieliset lisätiedot viittaavat festivaalin aikatauluun ja oheisohjelmaan sekä osoittavat, kuinka paljon tietoa yhdelle arkille piti mahduttaa. Kuvitteellisen taiteilijaelämäkerran sijaan julistetta on mielekkäämpää tarkastella varhaisen Shōwa-kauden kulttuurielämän dokumenttina. Vintagejulisteiden keräilijälle se tarjoaa suoran yhteyden nimettyyn japanilaiseen tapahtumaan, ja taidevedoksena teos säilyttää alkuperäisen historiallisen tehtävänsä myös nykykatsojalle.

Teos

Yhdeksäs valtakunnallinen kansantanssi- ja kansanlaulufestivaali ei ollut pelkkä viihdetapahtuma, vaan julkinen kutsu tutustua alueellisiin perinteisiin osana valtakunnallista kokonaisuutta. Vuonna 1934 painettu ilmoitus kokosi kaukaisten seutujen esitystapoja saman otsikon alle ja antoi niille yhteisen yhteiskunnallisen näyttämön. Kansantanssin ja kansanlaulun rinnastaminen on teoksen merkityksen ytimessä: liike yhdistyy suullisesti välittyneeseen musiikkiperinteeseen. Tämä mainosjuliste palveli siten sekä käytännöllistä että kulttuurista tarkoitusta. Se ilmoitti tapahtumasta ja esitti perinteisen esitystaiteen osana modernia julkista elämää. Japanilaisena seinätaiteena tarkasteltu vintagevedos kantaa muistoa jo päättyneestä tapahtumasta, mutta festivaalin nimi ja vuosiluku tekevät sen historiallisesta taustasta edelleen luettavan.

Tyyli ja ominaisuudet

Katse osuu ensin suureen siniseen tanssijaan, jonka kumartunut hahmo ja kohotettu käsivarsi muodostavat voimakkaan diagonaalin beigen sävyisellä pohjalla. Leveä sininen päähine jatkaa siluettia kohti yläosan keskustaa, kun taas tummansininen japanilainen teksti tasapainottaa sommittelun oikeaa laitaa. Punaiset tekstirivit kulkevat avoimen tilan halki ja jatkuvat alareunan leveään punaiseen kenttään. Ne luovat julisteeseen rytmin heikentämättä sen pelkistettyä graafista voimaa. Yläreunan toistuvat siniset ja beiget vinoneliöt muistuttavat tekstiilireunusta ja yhdistävät modernin julistekielen kansanperinteeseen. Pienet keltaiset yksityiskohdat lämmittävät muuten hillittyä väripalettia. Pystysuuntaisessa julisteessa yksinkertainen siluetti muuttuu mieleenpainuvaksi japanilaiseksi taidevedokseksi.

Sisustuksessa

Vaalean rapatun seinän ja matalan puisen senkin yhteydessä pystysuuntainen juliste muodostaa selkeän, teatterimaisen painopisteen. Kapea musta kehys voi toistaa tanssijan tummaa ääriviivaa ja jättää kuvan beigen taustan ilmavaksi. Sininen siluetti erottuu hyvin päivänvalossa, ja punainen alaosa muodostaa lämpimän vastaparin luonnonpuulle ilman raskasta vaikutelmaa. Yksittäinen keraaminen kulho senkillä jättää japanilaisen typografian ja vinoneliöreunuksen esteettä näkyviin. Taidevedoksen hallittu 1930-luvun graafinen energia sopii erityisesti ruokailutilaan, ja aihe yhdistää kokonaisuuden musiikkiin, tanssiin ja japanilaiseen visuaaliseen kulttuuriin.