Taiteilija
Vuoteen 1950 mennessä Henri Matisse oli löytänyt tavan muuttaa rajoitukset uudenlaiseksi vapaudeksi. Sairauden jälkeen maalaaminen oli hänelle fyysisesti raskaampaa, joten hän työskenteli saksilla, maalatulla paperilla ja suurilla pelkistetyillä muodoilla pitääkseen viivan elävänä. Tämä Maison de la Pensée française -juliste siirtää myöhäiskauden ilmaisun Pariisin julkiseen näyttelytiedotukseen, jossa taiteilijan nimi on osa itse tapahtumaa. Mourlot'n painama taidejuliste vie Matissen modernin kielen ilmoitusgrafiikan maailmaan ja näyttää, miten niukaksi pelkistetty muotokieli saattoi kadulla tuntua yhä välittömältä.
Teos
Juliste tehtiin vuoden 1950 Pariisin näyttelyä varten Maison de la Pensée française -nimellä, ja se muutti hetkellisen tiedotteen näkyväksi kulttuuritapahtumaksi. Sommittelu ei käsittele ilmoitusta pelkkänä informaationa, vaan antaa Matissen henkilöllisyydelle keskeisen roolin ja antaa taiteilijan maineen kantaa osan viestistä. Mourlot'n painotyö sitoo teoksen Pariisin moderniin julistetraditioon, jossa taidegrafiikka palveli yhtä aikaa instituutioita ja julkista elämää. Nykykatsojalle tämä vintagejuliste näyttäytyy edelleen näyttelykutsuna, joka on kiinni sodanjälkeisen Pariisin tarkassa hetkessä.
Tyyli ja ominaisuudet
Mustat kaaret leikkaavat kasvot esiin, kun taas vaaleankeltaisen ja kerman tasaiset pinnat pitävät kuvan kapeassa pystysuuntaisessa julisteessa. Silmät on tiivistetty viilloiksi, suu tummaksi muodoksi, ja ympäröivät merkit näyttävät ennemmin leikatuilta kuin piirretyiltä, mikä muistuttaa Matissen myöhäisistä paperikompositioista. Muotokuvan alla tiivis sininen tekstaus ja pisteet täyttävät alaosan käsintehdyllä rytmillä, joka asettuu vastakkain yläosan harvan kasvoaiheen kanssa. Kokonaisuus toimii voimakkaana seinätaiteena, jonka minimalistinen läsnäolo rakentuu lämpimästä väristä ja jännittyneestä ääriviivasta; vedos elää erityisesti lähietäisyydeltä katsottuna.
Sisustuksessa
Kehystettynä pähkinäpuukonsolin ylle rauhallisessa olohuoneessa tämä taidejuliste ohjaa katseen seinälle peittämättä huonekaluja alleen. Vaalea pohja ja tumma viiva sopivat sisustukseen, jossa on luonnonpuuta, pehmeitä tekstiilejä ja hillitty väripaletti, samalla kun sininen typografia tuo mukaan hallitun graafisen rytmin. Koska sommitelma jättää kasvojen ympärille runsaasti tilaa, se toimii ympäristössä, jossa yksi vahva kuva saa enemmän painoa kuin runsas kuvaseinä. Tällaisessa yhteydessä juliste tuo arkeen selkeän viitteen pariisilaiseen modernismiin.
