-
'Todella hienot julisteet. Laatu on upea, ja saimme tilauksen tosi nopeasti !'
-
'Tässä putiikissa kannattaa ehdottomasti käydä. Julisteita on valtavasti. Vietimme siellä yli tunnin!'
-
'Täydellinen paikka löytää lahja. Hinnat ovat todella hyvät. Ja he voivat kehystää ja pakata sen paikan päällä'
Taiteilijasta
Johann Kautsky maalasi suuren osan urastaan lavasteita Wienin hovioopperalle. Siellä maiseman piti vangita yleisön huomio kaukaakin katsottuna. Hänen vuonna 1889 tekemänsä mäntykuvitus kutsuu katsomaan aivan toisella tavalla: yhden puulajin yksityiskohtia kaikessa rauhassa kokonaisen näkymän sijaan. Prahassa syntynyt Kautsky mainitaan tämän kasvitieteellisen teoksen tekijänä, mutta sen alkuperäistä julkaisua ei tunneta. Siirtymä teatterilavasteista luonnon tarkkaan havainnointiin avaa kiinnostavan näkökulman hänen tuotantoonsa. Mänty ei silti näytä näyttämörekvisiitalta, vaan tutkimisen arvoiselta puulta.
Teos
Kuinka männyn voisi oppia tuntemaan seisomatta sen juurella? Vuoden 1889 kuvituksessa puu on pitkäjänteisen tarkastelun kohde, ei vain tuttu maamerkki maisemassa. 1800-luvun kasvitieteelliset kuvataulut antoivat lukijoille mahdollisuuden palata kasvin ääreen omaan tahtiinsa ja vertailla sen kasvuvaiheita. Ulkona tehty havainto saattoi jäädä lyhyeksi, mutta kuvaa pystyi tutkimaan yhä uudelleen. Teoksen alkuperäistä kirjaa tai toimeksiantoa ei ole tunnistettu, joten sen aiottu yleisö jää epäselväksi. Nykyisenä julisteena kuvitus jatkaa tätä kärsivällistä tapaa tutustua puuhun, jonka moni muuten ohittaisi sitä sen tarkemmin katsomatta.
Tyyli ja ominaispiirteet
Katse kulkee ruskeaa runkoa pitkin hillitynvihreisiin neulasryhmiin ja palaa oksia seuraillen vaaleaa taustaa vasten. Tyvellä kasvaa pieni havupuu kivien vieressä. Vasemmassa alakulmassa on erillinen neulasoksa käpyineen, oikealla taas kaksi okranväristä kaaviota, joista toinen on kaareva ja toinen suorakulmainen. Oksien väliin jäävät aukot auttavat hahmottamaan jokaisen haaran kermanväristä pohjaa vasten. Neulasten hienot viivat erottuvat läheltä, mutta männyn koko korkeus hahmottuu myös kauempaa. Vedoksessa säilyy 1800-luvun kasvitieteelliselle piirrokselle ominainen tarkka jälki.
Sisustuksessa
Lukunurkkauksessa tämä pystysuuntainen juliste voi riippua matalan tammipöydän yläpuolella. Mänty kohoaa kirjojen ylle viemättä niiltä tilaa. Kermanvärinen paspartuu jatkaisi kuvan vaaleaa taustaa ja jättäisi alareunan pienet tutkielmat helposti läheltä katsottaviksi. Lämpimän luonnonvalkoisella seinällä vihreät oksat korostavat nurkkauksen korkeutta. Kuva voi jäsentää tilaa ilman, että jokainen pinta täyttyy. Pöydälle jää silloin tilaa kasvioppaalle, jonka kuvia voi verrata mäntyyn. Sisustus rakentuu näin luonnon havainnoinnin ympärille, ja puun tarkastelusta tulee osa jokapäiväistä lukuhetkeä.