Taiteilija
Rand McNally & Company yhdistää tämän kartan Chicagon kustannusmaailmaan, jolla oli merkittävä rooli yhdysvaltalaisten maantieteellisten hakuteosten kehityksessä. Vuonna 1856 perustettu yhtiö loi maineensa käytännöllisillä kartoilla, joita käytettiin niin junamatkoilla kuin kouluopetuksessa. Vuoteen 1907 mennessä sen kartastot perustuivat pitkälle kehitettyyn järjestelmään, jossa maantieteellinen tieto jäsennettiin lukijalle selkeään muotoon. Teokselle ei ole nimetty yksittäistä taiteilijaa, vaan tekijäksi on merkitty tiedon kokoamisesta ja esitystavasta vastannut Rand McNally & Company. Siksi tämä taidejuliste kuuluu ennen kaikkea kartografian ja kustannushistorian piiriin eikä tiettyyn taidesuuntaukseen. Vintagejuliste kertoo samalla ajasta, jolloin painetut kartastot olivat keskeisiä ikkunoita kaukaisiin maanosiin.
Teos
Etelä-Amerikan kartta 2 laadittiin tuomaan laaja maanosa vuoden 1907 lukijan ulottuville. Painetut kartastot välittivät maantieteellistä tietoa koteihin ja kouluihin, ja tämän karttalehden avulla saattoi tarkastella valtioiden rajoja, rannikkoja ja matkareittejä poistumatta kotoa. Aiheena on koko mantereen yleiskuva, joka mahdollistaa maiden vertailun ja tallentaa samalla oman aikansa käsityksen alueen maantieteestä. Kartta kertoo myös siitä, miten poliittiset rajat ja liikenneverkostot pyrittiin esittämään ymmärrettävänä kokonaisuutena. Yli vuosisataa myöhemmin vintagevedos säilyttää tämän historiallisen tavan hahmottaa paikkoja. Katse voi aloittaa mantereen muodosta ja siirtyä vähitellen rajalinjoihin, paikannimiin ja reitteihin. Seinätaiteena teos säilyttää historiallisen kartan tiedollisen tarkoituksen.
Tyyli ja ominaisuudet
Katse seuraa ensin mantereen pitkää pystysuuntaista muotoa: pohjoisessa alue levittäytyy leveänä ja kapenee vähitellen kohti Kap Hornia. Brasilia hallitsee laajaa keski- ja itäosaa murretun vaaleanpunaisena, kun taas keltainen peittää suuren osan länsirannikosta ja eteläisestä kartiosta. Hento väritys auttaa erottamaan alueet toisistaan peittämättä yksityiskohtia. Maiden sisällä on runsaasti ohutta mustaa tekstiä, ja naapurialueet erotetaan hienovaraisilla rajaviivoilla. Joet ja reitit kulkevat sisämaan halki, samalla kun leveys- ja pituuspiirit risteävät vaaleanharmaalla merialueella. Rannikon ulkopuolella näkyy pieniä suuntamerkintöjä, ja vasemmalle on sijoitettu erillinen pienoiskartta. Vintagejuliste hahmottuu ensin selkeänä kokonaisuutena, mutta läheltä katsottuna sen runsas kartografinen tieto nousee pääosaan.
Sisustuksessa
Rauhallisessa työhuoneessa kehystetty pystysuuntainen juliste asettuu luontevasti pähkinäpuisen työpöydän ylle. Aamuvalo korostaa vaaleaa paperia ja hillittyjä väripintoja puun rinnalla. Tuolilta katsottuna Etelä-Amerikka hahmottuu yhtenä pitkänä muotona, kun taas lähempi tarkastelu paljastaa rannikoita seuraavat tiheät paikannimet. Siirtymä yleiskuvasta yksityiskohtiin sopii työtilaan, jossa seinätaide voi tarjota rauhallisen katseluhetken ilman visuaalista levottomuutta. Kermanvaalea pohja sekä murretut vaaleanpunaisen, keltaisen ja harmaan sävyt toimivat monenlaisten materiaalien rinnalla. Samalla historiallinen kartta säilyttää opetuksellisen luonteensa osana harkittua sisustusta.
